Hiljattain myös Saarelan Rukajärven tien nähneenä, voi jälleen kerran todeta, että elokuvan lopputulos on suoraan verrannollinen käsikirjoitukseen. Harvoin ohjaaja pääsee kiitettävään lopputulokseen tekemällä sekä käsikirjoituksen sekä  elokuvan itse. Rukajärven tiessähän oli toisena käsikirjoittajana Antti Tuuri.

Palaan tähän sotaelokuvana julkaistuun "Rukajärven tiehen" erikseen.

Yllä olevan arvostelijan tekstiin ei ole vaikeata yhtyä. En usko, että ketään katselijaa ilahduttaa kuulla pelkkää kiroilemista ja katsella jatkuvaa tupakointia. Elokuva oli tuhti mainos tupakoinnille. Jos olisi vielä savuefekti, niin istuisi sinertävässä tupakansavussa yskien. (En ole pitänyt myöskään Aki Kaurismäen "tupakkamainoksista", vaikka ne elokuvina yltävät toiselle tasolle kuin tämä.)

Saarelalla on kuitenkin viesti elokuvassa. Viesti on sama kuin "Rukajärven tiessä". Jossakin ihmisen sisällä tai ulkopuolella on muutoksen voima. Ihmisen ei tarvitse alistua huonoon kohtaloonsa. Molemmissa Saarelan elokuvissa oli taustalla uhrautumis - ja uhriajatusta ja jonkinlaista "ristin tien kulkemista". Kun ohjaajalla on kerrottavana sanoma, mutta elokuva kokonaisuutena latistuu, niin lopputulos kertoo huonon tai vaillinaisen käsikirjoituksen lisäksi huolimattomasta esityöstä sekä ennen elokuvan tekemistä sekä elokuvan aikana. Kuvien rytmi ei toimi, henkilöt eivät lähikuvista huolimatta saa syvyyttä. Kuvakerronta on pitkäveteistä ja tarina puuroutuu. Tätä elokuvaa voisi verrata huonovauhtiseksi 1500 metrin juoksuksi, jossa aletaan päästä jonkinlaiseen vauhtiin puolessa välissä. Mitään jännittäviä sekä eteenpäin työntäviä jäniksiä ei mahtunut joukkoon. Joskus homma menee kirjaimellisesti kävelyksi. Pelkän kävelyn kuvaaminen on jokseenkin turhaa. Syy, miksi mikään ei oikein toiminut oli tässäkin elokuvassa pinnallisuudessa. Tällä tarkoitan, että asioiden taustoitus on jokseenkin olematonta. Vaikka elokuvassa oli ikään kuin onnellinen loppu, se ei silti tuntunut miltään. Hyvä onnellinen loppu tuo aina vedet silmiin, tässä sitä ei tapahtunut.

Tämä elokuva on lähes floppi.

Saarelan viestistä muutokseen heruu * ( yksi tähti), muuten lopputulos olisi pyöreä nolla.

Katsoin elokuvan TV-ruudusta videokasetilta ajettuna.